Aluminiumut aatsitsissut
Aluminiumut aatsitsiviliorfik pillugu isumalioqqutit
Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut 2007-imi majimi amerikamiut aluminiliorfeqatigiiffiannut Alcoa Inc.-imut isumaqatigiissuteqarput Kalaallit Nunaanni ukiumut minnerpaamik 360.000 tonsinik tunisassiorsinnaassusilimmik aluminiumut aatsitsiviliorfiliornissamut periarfissat misissorneqarnissaat pillugu.
Alcoa Inc.-imut isumaqatigiissummi pineqarput aluminiumut aatsitsiviliorfissaq pillugu eqqarsaatersuutit ilaatigullu tassunga atatillugu erngup nukiliorfissat marluk aamma pisariaqarneratut taakkununnga iluaqusersuutitut sanaartugassat, ilanngullugu umiarsualivissaq, pillugit misissuinissat Alcoa aluminiumik tunisassiortut nunarsuarmi annerpaat ilagaat, sullivillu taanna avatangiisinut mingutsitsinertaqangitsumik aatsitsiviliorfinnik sanaartornermi ingerlatsinermilu misilittagaqarluartuuvoq.
Piffissaq pilersaarutinik ingerlatsiviusinnaasoq
Piliorfiup Maniitsup eqqaani inissinneqarnissaa aalajangiunneqareerpoq, aamma tassani nunamilu tamarmi innuttaasut arlaleriarluni ataatsimeeqatigineqartareerput. Misissuinerit pilersaarutip naammassineqarsinnaaneranik inerneqassappata erngup nukiliorfissamut atasumik sanaartugassat 2010-mi aatsitsiviliorfissallu 2012-imi aallartinnissaat pilersaarutaavoq. Aluminiumut aatsitsissutip tamakkiisumik tunisassiorsinnaassusillip 2016-imi ingerlanneqalernissaa ilimagineqarsinnaavoq.
Nukissiuut mingutsitsissutaanngitsoq
- Aluminiumik suliffissuassaq periarfissiissaaq erngup nukiliorfissatut isumalluutitta nunami tamarmi inuussutissarsiutitigut suliffissaqartitsiniarnikkullu ineriartortitsinermut iluaqutaasumik iluaqutigineqarsinnaanerannut, Inuussutissarsiutinut, Suliffeqartitsinermut Inuussutissarsiutitigullu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisimasoq Siverth K. Heilmann Greenland Development-imiit tusagassiuutitigut nalunaarummik oqarpoq. – Peqatigisaanik pilersaarutaasoq naapertuulluinnarpoq Naalakkersuisut siunissami ungasinnerusumi ilaatigullu nunarsuaq tamakkerlugu avatangiisit qajassuunnissaat eqqarsaatigalugu ikummatissartalinnik nukissiuuteqarnermut taarsiullugu erngup nukinganik nukissiuuteqalernissamik anguniagaannut.
Kalaallit Nunaanni aatsitsiveqarfiliorneq erngup nukinganik ingerlanneqarsinnaavoq. Aatsitsissut najugarisami aniatitsinermik annertusisitsisinnaavoq erngulli nukinganik nukissiuutilimmik tunisassiornissaq nunarsuaq tamakkerlugu CO2-mik aniatitsinermik annikinnerulersitsissaaq. Tamanna pissuteqarpoq aluminiumik aatsitsissut erngup nukinganik ingerlatilik aatsitsinermini CO2-mik aniatitsisarmat, aluminiliornermulli atasumik aatsitsissutini amerlanerpaani uuliamik, aamarsuarnik gassimilluunniit nukissiuutilinni qulingiluariaammik annertussusilimmik aniatitsisartuni aniatitaasartutut annertutiginngitsumik.
Naalakkersuisut ilisimatitsissutigaat aluminiumik aatsitsissutip Kalaallit Nunaata CO2-mik aniatitsinera 90 procentimik annertunerulersissinnaagaa, neriuutaasorli silap pissusii pillugit nutaamik isumaqatigiissutissami pissutsit tamakku pingaartinniarneqarumaartut taamalu erngup nukiliorfiusinnaasut iluaqutigalugit nukissiuuteqarnissaq salliutinniarneqarumaartoq.
Pingaaruteqaqisoq
Suliassaq nammassiguni Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani aningaasartuutaanerpaasimasunut ilaassaaq. Tamatuma eqqaannaani inuit 475'it avataanilu ingerlatseqataasorpassuit suliassaqalertussaapput. Aamma Kalaallit Nunaat tunisassarsiornerulersillugulu aningaasatigut nammineernerulersissavaa.