Nunalerineq
Nunalerineq aamma silap pissusiini allannguutit
Kalaallit Nunaanni nunaatillit, savanik savaaqqanillu 50.000-it missigisaannik savaateqarneq tunngavigalugu nunalerisutut inuussutissarsiuteqartut 50-iupput. Tamatuma saniatigut hestit nersutillu amerlanngitsut kiisalu tuttut tuusintinik ikittualunnik amerlassusillit pigineqarput. 1000 hektaritut annertussusilimmi naatinneqartarput uumasuutinut ukiuunerani nerukkaatissat, kiisalu naatsiiat naatitallu allat katillugit 10 hektarit miss. annertussusilimmi.
Naatitanik tunisassiorneq annertusiartortoq
1990-ikkut qiteqqunneranniilli sila kiatsikkiartulersimavoq. Tamanna naatsiianik naatitanillu niuernikkut isertitaqaatissatut naatitsisalernermut, pingaartumik ukiup 2000-p kingornagut Kalaallit Nunaanni nunaatilinni siammaatumut, pisooqataavoq. Peqatigisaanik niuernikkut isertitaqaatissatut naatitanik tunisassiorneq savaatilinnut kajungernarnerulerpoq. Kalaallit Nunaat siunissami ungasinnerusumi tamakkunatigut imminut pilersorsinnaalersinnaavoq, tamatumanili annertuumik piumassuseqarnissaq pisariaqartinneqassaaq.
Naatsiianik tunisassiorneq suli annertugisassaanngilaq, atuinerummi 5 procent-iata missigiinnarpaa. Naatsiiat Kalaallit Nunaanni naatitat suli ukiup ilaannaani aalajangersimasumi nioqqutissiaapput ukiariartulernerani aasarissineranilu pisiniarfinni nioqqutaasartut – ukioq kaajallallugu pilersuutissatut toqqorsivinniititaanatik
Savaaqqanik tunisassiorneq maannamut naluneqanngitsut annertussuseqarpoq. Ukiuni untritilinni kingullerni ukiut siulliit qulit savaateqarnerup oqaluttuarisaani tunisassiorfiunerpaajupput.
Silap kiannerulernera – iluaqusiisuusoq
Ataatsimut isigalugu silap kiannerulernera nunalerinermut iluaqusiisussaavoq. Nunaateqafiusuni Kitaata Kujataniittut ittuni ukiup ilaata naatsiviusinnaasup sivisunerulernera periarfissiissaaq naasunik tunisassiatut naatitsisarnerup annertunerulernissaanut, piffissami naajartulerfiusumi piffissallu naajartulerfiusup sivisussusiani kissassuseq/nillissuseq pissutaasarmat issittut kialaarnerusortaanni nillataarnerusortaannilu naasuisanneranut. Taamaattumik silap kiannerulernera ivigartortsivissat annertusinerannik aamma nersutinut nerukkaatissatut naatitanik ivigarsuarnillu katersukkatut toqqortikkat kiisalu naatitat naatsiiallu il.il. tungaasigut iluanaarutisianik annertunerulersitsissaaq.
Naasuneersutut iluaqutissanik misiligaaneq
Kujataani takuneqarsinnaasutut naasoqarnerulerfiusuni tamani tamaani nunat allat orpiinik, pingaartumik meqqutaasalinnik, misiligaatitut naatitsiveeqqat naalluarfiunerulernerat maluginiarneqarpoq. Taamaakkaluartoq aamma takuneqarsinnaapput orpiit nunaviunerusuniit pisut assigiinngitsutigut innarlerneqarsut. Orpiit piffinniit Alaskap sineriaanut qanittuniit ukiuusarnera allanngorartuusumit pisut, pissuseqatiminniit Alaskap nunavittaa qiterpasinneruaneersuniit naalluarnerusimapput. Siunissami immap naasuinik ukiuunerani silap pissusiisigut allanngorarfiusuneersunik toqqartuisoqarumaarpoq Kalaallit Nunaanni naggorissaanermi misiligaatissanik. Tamatumani ataavartumik ivigartortitsiviusartuniit pisutut nerukkaatissianik annertunerusumik tunisassiornissamut piukkunnaatilinnik toqqartuinissaq eqqarsaataavoq.
Ukiuunerani allanngorarfiusuni
Ukiuunerani silap pissusiisigut allanngorarfiunerusuni akulikitsunik issangiaqattaarlunilu siallerajunnerusuni, nunallu sermimik qallerneqarfigisartagaani ivigartortitsiniartarneq ajornerulersinnaavoq, pingaartumik ukiap qaammataani aamma ukiup ingerlanerani piffissani ivigartortitsiniarfiusartuni. Tamanna nujuitsutut tuttuutinut sunniuteqarsinnaavoq. Savaatillit ukiuunerani ivigartitsiniartarnerannut tamanna ullumikkut annikitsuinnarmik sunniuteqartarpoq.
Aasaanerani panernersuaqarfiusuni
Aasaanerani silap kiannerulerfigisaani sialoqarani panernersuaqarfiusartut akulikinnerat ajortorsiorfiusinnaavoq. Taamaasilluni 2007-imi 2008-milu aasaqqaataani qaammatit sialoqaratik panernersuaqarfiusut inuussutissarsiulinnut ajoquseerujussuarsimapput, pingaartumik ivikkanik aamma naatitanik nerukkatissatut toqqortigassanik naatitsiniarnerup tungaatigut. Tamanna ivigartortitsiviusartunut panernersuarmit immikkut eqqugaasunut, aamma Qassiarsuup eqqaani ivigartortitsiviusartunut annertuunik sunniuteqarsimavoq. Ukiuni makkunani nunalerisoqarfiusuni imerterutissatut arlalinnik imeqarfiliortoqarpoq nerukkaatissanik akuneqanngitsunik naatitsisarneq allanngujaallisarniarlugu.
Kalaallit Nunaanni nunalerineq issittut naasuitsoqarfiannut nillertumut allorissamiittutut suli ingerlanneqarallarpoq nunalerinermi avannaata tungaanut alaatsinaaffiusumiittutut. Siunissap takutikkumaarpaa alaatsinaaffiusup taassuma avannamut nikeriarumaarnissaa.
Cand. agro. chefkonsulent Kenneth Høegh, april 2009.