Ilippanaatilipilussuaq
Ukiuni kingulliunerusuni Kalaallit Nunaat nukissamik pilersuinermi nukissiorfissat nunguttussaanngitsut qanoq atorneqarsinnaanerinut annertusiartortumik ukkataqarfiulersimavoq. Erngup nukissiorneq periarfissaqqilluinnarpoq, nunamimi maannakkut tamakkiisumik nukissamik atugaqarnermut naleqqiullugu erngup nukissiornermut ilippanaatipiluunersuarmik peqarpoq. Atuisunut aamma suliffeqarfissuarnut siunertanut erngup nukissiorfinnik inissiisoqarfissatut sumiiffiit 15-it sinnerlugit tikkuartugaapput; ilippanaataasoq katillugu ukiunut ataasiakkaanut 13.000 GWh-iuvoq.
Illoqarfiilli nunaqarfiillu ima avissaangatigisumiinnerat ajornartorsiutaavoq attaveqaataasukkut ingerlatsinermik pilersitsinissaq ajornakusoortupilussuulluni – illoqarfiit imaluunniit nunaqarfiit tunngaviatigut tamarmik erngup nukissiorfeqassapput, aaqqiineruvorli akisooq. Ajornartorsiutaasumut immaqa erngup nukissiorfeeqqat nukissiorfeeraaqqallu, mini aamma mikro aaqqiissutaasinnaassagaluarput.
Pingasut inissipput, amerlanerit takkutissapput
Kalaallit Nunaata nukissap nunamut tikisitap pinngitsoorsinnaannginnera qimakkiartuaarpaa. Kalaallit Nunaanni erngup nukissiorfeqalereerpoq pingasunik – ataaseq kitaani, ataaseq tunumi ataaserlu kujataani. Amerlanerillu suli pilersaarusiugaapput. Ullumikkut nunap nukissamik atugaqarneranik erngup nukissiornerup 40 procent-it sinnerlugit matussuserpaa, taamaalillunilu nukissamit nunguttussaanngitsumit nukimmik atuinerup ilarujussua Kalaallit Nunaata matussuserfigaa.
Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani nukissiorfik
1993-imi erngup nukissiorfik siulleq atorneqalerpoq. Taanna Nuup eqqaani Utoqqarmiut Kangerluarsunnguaniippoq, mannalu tikillugu Kalaallit Nunaanni erngup nukinga atorlugu nukissiorfiit annerpaartaraat. Nukissiorfik illoqarfinni pingaarnersaq Nuuk kallerup inneranik aamma innaallagissamik kiassarnermik sarfamik pilersuiffigaa. Nuummi innaallagissamik pilersuineq tamavimmi erngup nukinganit pivoq.
Lake Kangip naqqanit iminngorluni aattoq katillugit 14 kilometeriusutigut sulluliatigut ammut kuuppoq kaavittuliallu pingasut 15 MW-it ingerlataralugit. Utoqqarmiut Kangerluarsunnguannit 2008-mi innaallagissiorneq tamakkiisoq ukiumoortumik 192 GWh-iuvoq, taakkunannga 45 GWh-it kiassarnermik pilersuinermut atugaallutik. Taamaattorli 2008-imi ukiaanerani kaavittuliat pingajuat naammassillugu ivertinneqarmat ukiumoortumik innaallagissiorneq malunnaatilimmik qaffassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
Nukissiorfiup sanaartorneranut aningaasartuutit en milliard kroniupput – Kalaallit Nunaanni aningaasaliissutaasuni annerpaartaalluni. Paarlattuanik ingerlatsinermut aningaasartuutit annikillipput, atorsinnaassusaa sivisuvoq, ukiumullu minnerpaamik uuliamik 20 mio. literimik atuineq erngup nukingata taarsersimavaa – assingalugu Nukissiorfiup nuna tamakkerlugu uuliamik atuinerata pingajorarterutingajaa.
Tasiilami nukissiorfik
Tunumi Tasiilap eqqaani erngup nukinga atorlugu nukissiorfik 2004-mi decembarimi atorneqalerpoq, pisortatigoortumillu 2005-imi upernaakkut atoqqaarfissiortinneqarluni. Nukissiorfiup, 1,2 MW-inik innaallagissiortup Tasiilaq kallerup inneranik pilersorpaa. Kiassaanermut siunertanut pisinnaassusaa naammanngilaq. Nukissiorfiup akigisimavaa 59 mio. kr.-t, innaallagissiorfitoqarli aserfallassimammat, aammalu aningaasaliissutit ukiut naammaginartut qaangiuppata ernialiornissaat naatsorsuutigineqarmat politikerit innuttaasut 1852-it erngup nukinganik pilersorneqarnissaat aalajangiuppaat.
Qorlortorsuarmi nukissiorfik
Kalaallit Nunaata Kujataani Qorlortorsuarmi erngup nukinganik nukissiorfik ukioq 2007-imi atorneqalerpoq. Nukissiorfittut sarfaliorfittut kisiartaagallarluni illoqarfiit marluk, tassalu Qaqortoq Narsarlu innaallagissamik pilersugarai. Isumaqarpoq katillugit innuttaasut 5000-it missaannut innaallagiaq. Nukissiorfiup kaavittuliai marluk 7,2 MW-inik innaallagissiorput.
Nukissiorfiit pilersaarutaasut
Kalaallit Nunaata Kitaani Sisimiut avataanni erngup nukinganik nukissiorfiit sisamassaat sanaaneqarpoq. Pilersaarutit naapertorlugit 2009-p naanerani nukissiorfik naammassereersimassaaq, illoqarfimmut ukioq 2010-mi qaammatini sisamani siullerni avatangiisinut naleqquttumik nukissamik pilersuilissalluni. Erngup nukinganik nukissiorfiup tatsip immap qaavanit 78 meterinik portussussilimmiittup Tasersuup aamma immap nalaani Kangerluarsuk Ungalliup qatsissutsimikkut assigiinngissutaat atorluarpaa. Tasersuarmit imeq qaqqami Ungalliup Qaqqaani sullukkut qaartitikkakkut, 4 km-inik takitigisukkut erngup nukinganik nukissiorfiup tungaanut ingerlaartinneqarpoq.
Nukissiorfik marlunnik kaavittuliai tamarmik 7,5 MW-inik innaallagissiorsinnaassapput, ukiullu tamaasa 54 GWh-inik pilersuisinnaanissaa naatsorsuutigineqarpoq. Nukissiorfimmit innaallagiaq Sisimiut tungaanut sarfap aqqutaatigut 27 km-inik takissusilikkut ingerlaartinneqassaaq.