Nukissiorfiit
Nukissiorfiit innuttaasunut innaallagissamik, imermik kiassarnermillu tunisassiorlutillu pilersuipput, Kalaallit Nunaannilu suliffeqarfiit annerpaat ilagaat. Nukissamik pilersuineq najugaqarfinni nukissiorfiit 14-it aqqutigalugit pisarpoq, taakkulu illoqarfiit 17-it aamma nunaqarfiit 54-it pilersuivigineqarnerat akisussaaffigaat.
Nuummi Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanit erngup nukissiorfimmit siullerpaamit 1993-imiilli nukissamik minguitsumik aalaakkaasumillu Nukissiorfiit pilersuineq aallartippaa. Nukissiorfimmit tassannga misilittakkat iluarinartut erngup nukissiorfiit pilersuinermut sanaartortuarnerinut tunngaviupput, taakkulu uuliamik ikummateqarnermik naalagaaffimmilu CO2-p aniatinneranik annikillisaataassapput.
Tamanna ilutigalugu Nukissiorfiit iliuuserisassarpassuarnik suliaqartuarpoq. Taakku ilaasa nukissamik pilersuinerup sapinngisamik annertunerpaamik uuliamik pisariaqartitsinngitsumik isumannaarinissamut peqataaqataasussaapput, allallu nukissamik atuinerup sunniuteqarluartinnissaanut annikillisarnissaanullu ilapittuissapput.
Avataanit nalunaarsuineq
Innaallagissamik, imermik aamma kiassarnermik atuinermut uuttortaatinik avataanit nalunaarsuinermut nuna tamakkerlugu aaqqissuussamik pilersitsiniarneq maannakkut suliniuterujussuuvoq. Suliniutip taassuma siunertaasa ilagaat nukissamik atugaqarnerminnik atuisut annikillisaanissaannik kaammattuinissaq.
Nukissamik sipaaruteqarnissamik tapersersortissarsiorneq
2008-mi nuna tamakkerlugu nukissamik sipaaruteqarnissamik tapersersortissarsiornerup aqqusaagassartaata aappaa aallartippaa. Ilaatigut TV-kkut takutitatut paasisitsiniutit arfinillit isiginnaartut innaallagissap, erngup aamma kiassarnerup qanoq sipaaruteqarfigisinnaanerinik paasissutissiivigaat.
Brinti
Nukissiorfiit Nuummi misileraanertut tunngavilimmik brintiliornissap aallartisarnissaa pillugu anguniagaqarput. Tamatuma 2009-mi aallartisarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, illoqarfimmit pilersuisumit erngup nukissiorfimmit sinneqartoorutitut innaallagissiorneq atorneqassalluni.
El-biilit aamma el-cykelit
Nuummi issittumi atugassaqarfinni misileraanissamut Nukissiorfiit 2009-mi biilimik innaallagiatortumik pissariaqarnissani naatsorsuutigaa. Nuummi el-biilit immikkut soqutiginaateqarput, pissutaallutik aqqusineqarfik annikitsoq, matoqqasoq, kiisalu siunissami biilinut innaallagiatortunut kallerup-inneranik erngup nukissiorfimmit pilersorneqarsinnaanerat.
2009-missaaq cykelit 3-5 kallerup-innitortumik ikiuutitut motoritallit takkunnissaat naatsorsuutigineqarput. Taakku Nuummi suliffeqarfiup taxanik atugaqarneranik taartissat ilaattut aammalu nunami nunguttussaanngitsunik nukissamik isumalluutaasut taakkulu atugarineri pillugit innuttaasut akornanni oqallinnermik kaammattorsaataassapput.
Avataanit kiassaateqarfiup allinera
Illoqarfinni anginerusuni avataanit kiassaateqarfiup allineqarnissaa Nukissiorfinni assorsuaq nakkutigisaavoq. Tassami avataanit kiassaateqarfimmi suli pisinnaassuseqarneq atorneqanngisaq ippoq, ukiunilu takkuttussani eqqakkanik ikuallaasarfinni ataasiakkaani kissarnermik pilersuineq suli annertusiartuinnassaaq. Tamanna uuliap ikuallannera aqqutigalugu kiassarnermik pilersugaqarnermik annikillisaassaaq.
Nukissamik nunguttussaanngitsumik takutitsivik
Qullersaqarfimmut atatitamik illumi nutaami Nukissiorfiit teknologiit assigiinngitsut arlallit nukissiornermut attavilernissaat naatsorsuutigai. Teknologiit ataasiakkaat qanoq atuunnerinik takutitaqarniarluni tamatuminngalu misilittagaqalerniarluni tamanna pivoq. Kikkunnut tamanut nukissamit nunguttussaanngitsumit teknologiinit assigiinngitsunit suliffissuut takutitsivissaanik aamma inissaqarumaarpoq. Illu ilassutaasoq ukioq 2010-mi naammassisimassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
