Silap pissusaa pillugu nutaamik isumaqatigiissusiornissap tungaanut
2009-mi decembarimi Københavnimi silap pissusaa pillugu ataatsimiinnissarsuarmi nunarsuarmi nunat silap pissusaa pillugu nutaamik isumaqatigiissusiornissaq isumaqatigiissutigisussaavaat, taannalu tunngavigalugu CO2 aniatinneqartoq annikillisinneqarsinnaassaaq aammalu inuup pilersitaanik nunarsuup kissakkiartornera killilerneqarsinnaassalluni.
Silap pissusaa pillugu nutaamik isumaqatigiissusiorniarluni anguniagaqarnermut Kalaallit Nunaat tapersersuivoq, aammalu silap pissusaanut annertuumik akisussaaffeqarneq nammineerluni takutissallugu piareersimalluni.
Tamatuma peqatigisaanik Kalaallit Nunaat suliffissuaqarnikkut ineriartortitsinermik aallartitsinissamik pisariaqartitsisorujussuuvoq, tassalu inuussutissarsiutini ineriartortuni ukunani: uuliamik qalluineq aatsitassanillu piiaaneq, kiisalu erngup nukinga tunngavigalugu suliffissuit nukimmik annertuumik atuisut. Atortussiassanik aatsitassanit pisunik misissuinermi piiaanermilu suliassat nutaat gassinik silaannarmik kissatsitsisartunik aniatitsinerup annertunerulerneranik kinguneqartussaapput.
Aamma Kalaallit Nunaanni suliffissuarnik nukimmik annertuumik atuisunik pilersitsisoqassappat, gassinik silaannarmik kissatsitsisartunik aniatitsineq annertusisussaavoq, tassani nukik atorneqartoq nukissiuutinik ataavartunik tunngaveqaraluarpalluunniit. Kalaallit Nunaanni aluminiumik aatsitsiviliornissaq aalajangersimasumik pilersaarutigineqarpoq. Aatsitsivik ukiumut CO2-nik 612.000 tonsinik aniatitsisartussaavoq. Maanna ukiumut Kalaallit Nunaanni CO2-t aniatinneqartut 680.000 tonsiusut assersuutigissagaanni ingasaginarpoq, kisiannili nunarsuaq tamaat eqqarsaatigalugu aluminiumik aatsitsivik erngup nukinganik innaallagissiorfimmit nukimmik mingoqanngitsumik atuilluni ingerlanneqarpat, aluminiumik aatsitsivimmik ikummatissat nunap iluaneersut atorlugit ingerlanneqartumik peersitsisoqarnissaa, tamanna silap pissusaa avatangiisillu eqqarsaatigalugit siuariarnerussaaq. Kalaallit Nunaanni aluminiumik aatsitsivimmik sananerup pitsaaqutissai pillugit atuagaqarit.
Kalaallit Nunaata suliffissuaqarnikkut periarfissaminik atuinissamut periarfissinneqarnissaa pingaaruteqartorujussuuvoq. Tamatumunnga atatillugu nunarput nunat ineriartortitat allat amerlasuut, aningaasaqarnermik peqqissumik nammineerlutillu angusaqarniarlutik ineriartortitsinissamik pisariaqartitsisut assinginik atugaqarpoq.
Kyotomi isumaqatigiissutip nutarterneqarnissaanut atatillugu Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut ineriartortitsinissamut periarfissai pillugit Namminersorlutik Oqartussat danskit naalagaaffiannut isumaqatiginninniuteqarput. Isumaqatiginninniarnerit COP15-ip tungaanut ataatsimiinnerit arlallit atorlugit ingerlanneqarput. 2009-mi juunimi Naalagaaffeqatigiit ataatsimeeqatigiinnerisa kingorna Naalakkersuisut siulittaasuat Kuupik Kleist tusagassiuutigigut nalunaaruteqarpoq, tassanilu COP15 pillugu Naalakkersuisut isumaat naatsumik nassuiarneqarpoq.
Septembarimi Kuupik Kleist-ip danskit silap pissusaanut ministeriat Connie Hedegaard ataatsimeeqatigaa, tassanilu Naalakkersuisut siulittaasuata Danmarkip isumaqatigiissuteqarfigineqarnissaanut isumalluarnini naqissuserpaa. Isumaa malillugu kalaallit danskillu akunnerminni paaseqatigiinnissaannut isumaqatiginninniarnerit ingerlanerini taakkulu inerneqarnissaanni nunarsuarmut iluaqutissanut tunngasuussaaq.