Sila-Inuk
Sila-Inuk ilisimatusarnermik suliniutaavoq silap pissusaata allanngornerinut naleqqiullugit piniartut aalisartullu namminneq misigisaannik isummersuutaannillu nalunaarsuinissamik suliniuteqarfiusoq. Inunnut nunami, imaani sikumilu qaninnerpaamik inuusunut silap pissusaata allannguutaasa pingaaruteqassusaannik misissuinissaq siunertani pingaarnerpaavoq.
Suliniummut attaveqarfissaallunilu akisussaasuuvoq Lene Kielsen Holm, Inuit Circumpolar Council, ICC. Matuma kinguliani suliniutip imarisaanik ingerlanneqarneranillu Lene Kielsen naatsumik oqaluttuarpoq.
Aggusti - Septembari 2006
Suliniummut atatillugu Kujataani Arsummiit Aappilattoq tikillugu apersuisoqarpoq. Nunaqarfiit 13-it tikeraarpavut inuit 33-t apersorlugit, taakkunani ilaapput piniartut, aalisartut, savaatillit allallu, angutit arnallu, inuusuttut utoqqaallu. Nalunaarut naammassisaq suli piariinngilaq, piniartunilli aalisartunillu paasissutissiissutaagallartut tunuliaqutaralugit qulequtanngorlugit makku oqaluttuarisinnaavavut:
• Sila Assallattoq, sila tassanngaannaq allanngoriartarpoq, ukiup qanoq ilinerani nalinginnaasuunani. Anorip sammivii akulikinnerusumik allanngorartalerput, illua’tungaanilu anoreqanngiffiit qaqutigoornerulerlutik, aammalu nalinginnaasumut naleqqiullugu anorip sukkassusaa sakkukinneruvoq.
• Aasakkut ulluunerani assorsuaq kissassinnaasarpoq, unnuakkulli qerinnarsisinnaasarluni.
• Siallingaatsiartalerpoq.
• Immap sarfai allanngorput.
• Immap sarfaa sinerissap tungaanut sammigallarmat saarulleeruppoq; maanna sarfaq avammut sammilerpoq, saarullillu uteqqippoq.
• Tinittarnerata/ulittarnerata killiffia allanngorpoq. Nalinginnaasumut naleqqiullugu qaffasinnerulerlunilu appasinnerulerpoq.
• Siku Tunuminngaaneersoq aakkiartupiloorpoq, sikkorlulerluni, piniariarnissaq ulorianarsisillugu.
• Sermit iigartartut nunamut ungavariartorput.
• Ukiukkut sissap sinaani qaanngoqartarunnaarpoq.
• Kangerlunni ukiuunerani aalaakkaasumik sikusarunnaarpoq, maneraq.
• Timmissat puisillu pissusaat allanngorput.
• Aataat amerlasoorpapilussuit takusalerpavut, aasakkullu sivisunermik tamaaniittalerput.
• Natseq allamut nuuppoq.
• Tikaagulliit aqqutaat allanngorput.
• Aalisagaqaqqilerpoq.
• Suffiartorluni tatsinut issittup eqalua takkutiaarnerusalerpoq.
• Piffissaq puisit katattarfiat sivitsorpoq.
•Puisit amiini quajaatit takusalerpavut, siusinnerusukkut takunngisaannarlugit.
• Angallatit sukkasuupilussuarmik quajaatinittarput.
• Annikinnerusumik apisalerpoq.
• Apisarnera annikinnerulermat piffissaq paarnaqarfiusartoq pissarsiffiuallaartarunnaarpoq. Piffissaq kigutaarnaqarfiusartoq allannguuteqanngilaq.
• Silaannaq isugutannerulerpoq.
Kalaallit Nunaanni sumiiffinnik sapinngisanik amerlanerpaanik tikeraagaqarnissaq suliniummi pilersaarutigineqarpoq.
Marsi aamma apriili 2007
Suliniut Sila-Inuk peqatigalugu Avannaani Qaanaaliarpugut suliniut alla taaguuteqalersoq: Siku-Inuit-Sila, ingerlanniarlugu. Tassani Qaanaap eqqaani piniartut, aamma Alaskami Canadamilu inuusuttut utoqqaallu aamma USA-mit Canadamillu ilisimatusartut suleqatigaavut.
Kangiqtugaapimmi pingajussaannik kulturit akimorlugik suleqatigiinnik sulisitsineq Siku-Inuit-Sila suliniutip ingerlappaa, tassani siunertarineqarluni immap sikuata aamma issittumi inuiaqatigiit suliniummut The Dynamics of Human-Sea Ice Relationships: Comparing Changing Environments in Alaska, Nunavut and Greenland ilaatillugu paasiniarneqarnissaat. Suliniut taanna The National Science Foundationimit tapiiffigineqarpoq.
Siku-Inuit-Silamit pissarsiassat pingaarnerutillugit tassaapput piniartut ilisimatuullu akornanni ataatsimiinnerit misilittakkanillu paarlaateqatigiinnerit. 2010-mi atuagaq saqqummersitassatut pilersaarutaavoq.
Aasaq 2008
Aasaq kingulleq suliniut Sila-Inuk Avannaanukarpoq, tikeraarpavullu Upernavik, Uummannaq, Qeqertarsuaq Ilulissallu. Piniartut aalisartullu inuillu piginnaanillit allat apersorneqarput; silap pissusaata allannguutai pingaarnertut sammineqarlutik, tulleritillugillu sumiiffinni pineqartuni allannguutaasut sammineqarlutik.
2010-mi nalunaarut
ICC-p tullianik ataatsimeersuarnissaani nalunaarutip annertuup saqqummiunneqarnissaa pilersaarutaavoq, taannalu 2010-mi Kalaallit Nunaanni pissasoq ilimanarpoq. Taamaalilluta paasissutissat kisiisa pinnagit, kisiannili Kalaallit Nunaanni avataanilu isiginnaartunut, minnerunngitsumillu Inuit najugaqarfiini assigusumik paasisaqarfiusuni tusarliussinissaq neriuutigaarput.
Taamaalilluta kalaallit tungaanniit isigalugu allannguutit uppernarsarniarsarissamaarpavut, aammalu najugaqarfinniittut peqataatinnerisigut silap pissusaata allannguutaasa pingaaruteqassusaannik tamakkiisumik takusassiissummik tunniussaqarniarsarivugut.
Sila-Inuk suliniummi Inuit Circumpolar Council, ICC-Greenland aamma Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiat, KNAPK suleqatigiipput.