Kiassuseq allanngoriartarsimaqaaq. Kissatsikkiartoraluartoq ukioq 2008 1999’p kingorna nillernerpaajuvoq. Ukiut kingulliit pingasut Kalaallit Nunaat ukiuunerani issittaqaaq. Allanngoriartorneq qanoq ittuunersoq paasissagaanni ukiut quliusariaqarput.
Sermimit qillerinernit paasinarpoq ukiut ingerlaneranni kiassuseq allanngorartorujussuusimasoq. Sermeqarnerup kingulliup nalaani 20 °C kissatseriataarutaasarsimavoq. Allannguutit ilaat ukiut 50’it ingerlarinnaanni pisarput. Taama sukkatigisumik allannguutit naasoqarneq uumasoqarnerlu sunnertaqaat. Allannguutit kingunerisarpaat kigaannerusumik nillertikkiartuaarneq.
Sermimi qillerinerup kingulliup, NGRIP’p, paasitippaa sermeqarneq kingulleq ukiut 11.704 matuma siorna tassanngaannaq - immaqa ukiup ataasiinnaap ingerlanerani - qaangiussimasoq. Ukiullu 50’iinnaat qaangiuteqqittut Kalaallit Nunaat 10 °C-inik kiannerulersimavoq. Professorip Dorthe Dahl-Jensenip oqaatigaa Eemip nalaani ukiut 115.000 matuma siornagut nunarsuaq 2-3 °C-inik Kalaallillu Nunaat 5 °C-inik kiannerusimasut. Taamani imarpiit ullumimit meterinik tallimanik qaffasinnerusimapput. 1-2 meterinik qaffarneq Kalaallit Nunaata Sikuiuitsullu Kujalliup sermersuisa aanneraat, qaffassutaasullu sinnera immap kissarnerulerluni inittorneraa.
Isumaqartoqarpoq imarpiit sarfaat, pingaartumik Atlantikup avannaaniittoq immap itisuup pumpersua allanngoraatinut pissutaasinnaasut.
Siunissamimi?
Klimamik missingersuusiat, klimaajumaartumut siulittuinermi atorneqartartut pitsaanerulersissagaanni pingartuuvoq klimaasarsimasut ilisimanissaat. Sakkortuumilli tassanngaannartumillu kiatseriataartarsimaneq paasineqarmat qularutaalerpoq kiassutsikkut sivisunerusumik allannguutaasussanut klimamik missingersuusiat atornerat tutsuviginartuunersoq.
Qulartunut akerliliissutaavoq sermimi qillerilluni qaqitanit manna paasinarmat: klimap allanngoraatigisartagai paatsiveqanngitsut tamatigut pisarsimasut ukiut sermeqarfiusut qaangiutileraangata takkutileraangataluunniit. Taamaattumik klimamut missingersuutit siulittuutissanut atornissaat tutsuiginartuusorineqarpoq.
Centre for Ice and Climate’p Københavnip Universitetianiittup sermimi qillerilluni misissuinerit ingerlatarai. Annikitsuaqqallu ilannguttarlugit paasisat uppernarsarpaat kiassutsip sakkortuumik allanngorartarsimanera.