Kalaallit Nunaanni sermersuaq annertoorujussuarmik annikilliartortoq qaammataasanit uuttortaanerit takutippaat. Sermersuaq suli sukkatsikkiartuinnartumik aakkiartorpoq, nunarsuarmilu imarpiit qaffariartornerannut sermersuaq pisooqataasoq sutigut tamatigut paasinarpoq.
Ilanngaateqareertumik annaasaq annertuupilorujussuaq
Qaammataasanit, timmisartuaqqanit aamma sermermi nakkutilliinernit ilisimatuut susoqarneranik nakkutiginnipput, amerlanerpaallu aakkiartornermut patsisaasutut nunarsuup kissakkiartornera isumaqatigiissutigaat.
Ajornartorsiummi qitiusoq tassaavoq ukiuunerani apisarnerata nassataatut sermersuarmi serminnguuttup aakkiartornermut malinnaasinnaannginnera. Allatut oqaatigalugu ilanngaateqareertumik sermermik annaasaqartoqartarpoq. Qallunaat-amerikamiut ilisimatooqatigiivisa naatsorsuinerisa takutippaat ukiumoortumik sermertaq 257 km3-it missaat annaaneqartartoq.
Ukioq 2080-imi sermimik ilanngaateqareertumik annaasaq agguaqatigiissillugu 465 km3-it angusimassavaat – ullumikkumut naleqqiullugu 80 procentit sinnerlugu sermimik annaasaasaq, Ritzauimut International Arctic Research Center, Fairbanks, Alaskamiittumi ilisimatuut naliliipput.
Aakkiartorneq sukkatsikkaluttuinnarpoq
Pisunut tigussaasumik assersuut allat tassaavoq 2007-imi ukiunut pingasuinnarnut pisimasumut naleqqiullugu sermeq marloriaatinngorluni aassimanera. Ukiuni kingulliunerusuni nunataq annertunerusumik aassimaffiusoq malunnaatilimmik nalinginnaasumik annertusisimavoq. Sermersuup kujataatungaani pingaarnerutillugu aammalu sermip killeqarfiini 3 km-it tikillugit qatsissusilinni aattoqarsimavoq.
Sermit iigartartut sukkanerusumik katataqartalerput
Sermersuup killeqarfii avammut sukkatsikkiartorneri uuttuinerit takutippaat. Taamaattumik sermit iigartartut sukkanerusumik katatsisalerput siusinnerusumullu naleqqiullugu sakkortunerusumik, iluliarujussuillu pinngortinneqartalerlutik.
Ilutigalugu sermit iigartartut anginerpaat tunuariartorput. Pissutaavoq aasaanerani kissassutsip qaffannera. Aputip qallersimasaani annertuupilussuarni sippuisumik kissalaaginnaraangat aput aattarpoq. Sermersuup qaavani assigiiaamik agguataartumik 1 grad C-iusimik kissarnerup qaffannera ukiut tamaasa sermiup meterimik ammut silissusillip aatsinnissaanut naammappoq. Allatut oqaatigalugu sermeq iigartartoq tunuariartussanngippat ukiuunerani apineratigut meterimik ataatsimik sinnilimmik serminnguuttoqartassaaq.
Sermimik uuttortaanerit
Sermersuarmit aattoqarnera pillugu eqqoqqissaartunik paasissutissanik katersuineq assupilussuaq akisullunilu pisariusimavoq. Taamaattorli ukiuni kingulliunerusuni qaammataasiat siuarsakkat paasissutsisat eqqoqqissaakannersut katersornissaannut periarfissiisimapput, soorlulusooq GPS-imik attaveqarfik, GNET, Sermersuup sinaanut inissititigaq naatsorsuinerni atugassanut paasissutissiissalluni. GNET, 2010-mi naammassisassaq amerikamiut, luxembourgimiut aamma qallunaat ilisimatuuisa akornanni suleqatigiinnikkut pilersinneqarpoq.
GEUS maannakkut avatangiisinik nakkutilliinermik suliniummi siuttuuvoq. (Programme for Monitoring of the Greenland Ice Sheet (PROMICE).
Taassuma GPS-inik uuttortaasarfinnit uuttuinerit aamma timmisartunit qaammataasanillu paasissutissat ataqatigiissinnerisigut ukiumoortumik tunngaveqartumik sermersuarmit sermip katatap tamakkiisup naatsorsornissaannut ilisimatuut suliaqarsinnaalersissavai.
Imeq aassimasoq immami
Atlantikumut Avannarlermut, nunarsuarmi imarpiit sarfaannut assorsuaq sunniuteqartumut Sermersuaq annertusiartuinnartumik imermik tarajoqanngitsumik katatsisaleriartuaarpoq. Tamanna imminerminik nunarsuarmi silap pissusaanut kinguneqarsinnaavoq, qanorli aammalu qanoq annertutigisumik erseqqivissumik kikkunnit ilisimaneqanngilaq.
Københavns Universitetetimi Niels Bohr Instituttetimit professor Dorte Dahl-Jensenip ukiup 2100 sioqqulluguli imaq allaat 1 meterip tungaanut qaffassimasinnaassasoq nalilerpaa. ICPP, FN-imi silap pissusaanik paasisimasallit ukiuni untritilinni makkunani immap ilimanaatilittut annerpaamik 59 cm-inik qaffariaateqaannassasoq nalilerpaat.
Silap pissusaanik paasisimasallit sermersuup aakkiartornera ilippaginnginnerusimagaat Dorte Dahl-Jensen isumaqarpoq. Silap pissusaanik paasisimasallit pingaarnerutillugu immap sikuata aannerata sunniutaa naatsorsuutigisimavaat Kalaallit Nunaanni sermip aanneranit 30 cm-it aamma Antarktisimi aannermit 30 cm-it qaffassaataassasut naatsorsuutigai. Sinneri serminit iigartartunit mikisunit takkutissapput, aammattaarlu imartami kissannera ilutigalugu erngup neruttusisarnerata kingunerisaatut.
Sermersuaq tamarmi aattuuppat
Kalaallini sermersuaq tamarmi aakkuni Nunarsuarmi immap inissisimaffia meterinik 6-init 7-inut qaffassaaq. Pissutaavoq nunarsuarmi erngup tarajoqanngitsup procentiinut 8-t missaannut sermip imaqqortussuseqarnera.