Silap pissusaani allannguutit immami takusassaapput. Silaannartamik sunniuteqarnerit aamma imermik tarajoqanngitsumik pilersuinerit allanngorneri kissassutsikkut tarajoqassutsikkullu pissutsinik allanngorsimasunik takussutissiilersinnaapput, taamaalillunilu taakku imarpiit sarfaanik allannguuteqartitsinissamut periarfissiillutik.
Nunarsuarmi erngup pumpiisa annersaat
Issittumi sermit aakkiartorneri Golfstrømmimut sunniuteqarsinnaapput. Tassaavoq immap sarfaa kissartoq, nukittooq sukkasoorlu, Floridastrædet aqqusaarlugu Den Mexicanske Golfimit immamik nassatalik, Atlantikukkut avannaq-avannaq-kangisimmut sammiveqarluni ingerlaartoq. Cape Hatterasip aamma Newfoundlandip akornanni Amerikap kangiata sineriaa atuarsinnarlugu kangimut saappoq, Europap avannaa’tungaanut sammiveqalerluni.
Pinngortitap kissarsuutaa
Annertuupilussuarmik kissartumik angallassinermigut Golfstrømmi allaanngilaq kissarsuut, tikitaminik kissassaasartoq, taamaalillutillu tikitaani silap pissusaat allorniusamut sanimukartumi nunami inissisimanerminnut naatsorsuutigisaasumut naleqqiullugu kissarnerullunilu issaasannerusarpoq. Golfstrømmip Skandinaviamut imaq kissartoq apuutsittarpaa, imarlu nillorsagaq kujasinnerumi allorniusanut sanimukartuliaattarlugu, tamannalu Europap Avannaani akunnattumik kissassusilinnut aalajangiisumik pingaaruteqartuuvoq.
Immami itisuumi pinnguineq pingaartoq
Golfstrømmip avannarparternermini immap ernga kissartoq aalannguuttarpoq, taamaalillunilu sarfaq Atlantikumi avannarlermi oqimaannerulerlunilu tarajoqarnerulersarpoq. Imartaq oqimaannerusoq immami qorlortorsuartut kivisarpoq, sarfarlu ammut sammivilik, qorlortorsuaq itisuup ernganik pinnguivoq. Itisuup ernganik pinnguineq pingaaruteqartuuvoq, tassaavormi nunarsuup imarpiini pumpetut sarfanik kaaviiaartitsisutut immat. Atlantikup kujataanit Europap Avannaanut sekuntit ataasiakkaat tamaasa imeq kissartoq 100 mio. m3 nuunneqartarpoq. Kalaallit Nunaata Tunuata eqqaani imartaq oqimaatsoq, nillertoq tarajoqarnerlu kivisarpoq, imartarlu itisuumiittoq naqitsivigalugu kujammut ingerlaartillugu. Immap qaavani imartaq kissarnerusoq avannaata tungaanut nutsugunneqartarpoq – tassaavoq nunarsuarmi imermik pumpet annerpaartaat.
Taamaalilluni Golfstrømmip assersuutigalugit Islandi, Savalimmiut, Irlandi, Tuluit Nunaat aamma Skandinavia silap pissusaanik atoruminarnermik pilersorpai, peqanngikkuni taamaannavianngikkaluarpoq.
Siunissaq pillugu isumaqatigiinnginneq
Issittumi sermitat aakkiartornerisa tamaanngaanniit Golfstrømmimik imermik tarajoqanngitsumik akoorinermigut kimikillisaanermik kinguneqarnissaa ilisimatuut ilaat isumaqarput. Taamaalilluni ima oqitsigilissaaq imartaa kivisinnaajunnaarluni. Isumaqassaarlu itisuup ernganik pinnguisoqartarunnaassasoq. Kingunissarisinnaassavaa Europap Avannaani silap pissusaata assorujussaq allannguuteqarnera.
Taamaattorli ilusiliussanit naatsorsuinerit imarpinnillu uuttortaanerit ataqatigiissillugit inuup piliaanik nunarsuaq tamakkerlugu kissakkiartorneq pissutigalugu Golfstrømmip sakkukillisissimaneranut takussutissaqanngikkallarnera inerniliussat kingulliit takutippaat.
Piffissami sivikitsumi kissakkiartornerata kingornatigut sermersuaqarfik kingulleq sioqqullugu Golfstrømmi univittutut oqaatigineqarsinnaasoq sermersuarmi qillerinerit misissugarinerisa takutippaat. Tamatuma kingornatigut nillertinnera piaartupilussuarmik pivoq – ukiut 30-50-it ingerlanerini.