Immami siku nungujartortoq
Qalasersuaq imarpiuvoq sikulik: Imaq Sikuiuitsoq
Nunarsuaq tamakkerlugu silap pissusaanik paasinninniarnermut immami siku pingaaruteqarpoq. 1970-ikkulli naalernerannit Issittoq aamma Antarktis qaammataasiat aqqutigalugit nakkutigineqarsimapput. Uuttortaanerilli aallartimmata Issittumi immap sikua malunnaateqartumik nungujartorsimasoq, akerlianilli nunarsuup affaani kujallermi immap sikua annertusiallassimasoq uuttuinerit takutippaat.
Annikillinerullunilu saanninngorpoq
1979-imit 2007-imut septembarip qaammataani immami sikup siammarsimassutsimigut malunnaatilimmik annikillisimaneranik takutitsivoq. Maannakkut ukiuni qulikkaani immami sikup siammarsimassusaata annikillinera 11 procent-it missingilerpaat, imaluunniit ukiunut ataasiakkaanut 75.000 kvadratkilometerit missaannik. Pingaarnerusumik Arktiske Oceanip sinaa atuarlugu siammarsimaffiusut annikillisimaneri ipput. Tamannalu ilutigalugu immap sikua saannerulersimavoq, aamma ukiut arlerlugit immami sikup annertussusaa – tassalu ukioq ataaseq sinnerlugu immamiittartoq – assorsuaq annikillisimavoq.
Annikillissut sakkortooq
Ingammik aasaanerani siku annikillivoq. 1998-imit 1999-imut sikup annertussusaa 5 mio. km2-init 4,25 mio. km2-inut annikilleriarpoq. 2006-2007-imi siku 1 mio. km2-it sinnerlugit peeruppoq, - tamatuma assigaa Frankrigip aamma Tysklandip nunataasa annertussusaat. 2007-imi annertussuseq tamakkiisoq 3 mio. km2-iulerpoq.
Ukiuunerani siku 14 mio. km2-it missaanni aalaakkaanerusutut piusarsimavoq, aatsaalli 2002-miit takuneqarsinnaalersutut maannakkut 13 mio. km2-inut annikilleriarsimalerluni.
Paatsuugassaanngitsumik nassuiaatissaqanngilaq
Ukiut ilaanni immami sikup assorujussuaq annikillisarneranut sunik patsiseqarneranut ilisimatuut matussusiisumik akissutissaqanngillat. Arktiske Oceanimili kissakkiartuaarneq pingaarutilittut ilaavoq. Tamatumunnga atatillugu sunniivigeqatigiinnertut taasagaq assorsuaq peqataaqataavoq.
Pissutsilli allat aamma ilanngussinnaapput, assersuutigalugu anori. Kalaallit Nunaata Tunuata sineriaa atuarlugu ingammik 2001-2004-mi immami sikoqarpiarsimanngilaq. 2007-imi aasakkut Framstræde aqqusaarlugu sikorpapilussuit anorimit ingerlaartinneqarput, maannakkut Tunup sineriaa atuarlugu sikoqarnera nalinginnaanerusutut isikkoqaqqilersillugu.
Pingaaruteqarsinnaavoq aamma sarfaqarnera. Kitaata avannaata sineriaani Naresstrædimi sikup ingerlaarnipilussui uuttortaavigineqarsimapput. Aasakkut siku ingerlaarneq ajoraluarpoq, 2007-imili ikerasakkut immikkut taasarialimmik sakkortoorsuarmik siku aqqusaarisimavoq.
Antarktisip eqqaani immap sikuata siammarsimanerani annertuserialaarsimanera nassuiaatissartaqanngilaq. Aammali 1957 sioqqullugu Antarktisimit paasissutissat amigartuupput.
Immami sikup annikilliartornissaata qanoq issaneranut assigiinngitsunik missiliuuteqartoqarpoq.
Aqqut angallavigineqarsinnaalersoq
Qalasersuup eqqaani sikumik 2007-imi aamma 2008-mi qallersimaneqarfiusoq avataarsuanit ukiut 30-t matuma siornali nakkutiginninnerit aallartimmatali minnerpaasimavoq. Kissakkiartorneq nunarsuup qaavani sikuusumik imaa aatsitsigisimavoq maannakkut aasaanerani Nordvestpassagekkut aqqut angallavigineqarsinnaalerluni. Taamatuttaaq Nordøstpassagemut assinganik pisoqarsinnaalissaaq. Maannakkut eqqarsaatersuutigalugu umiarsuit sikorsuarnut qajannaallisagaanngitsut Canada imaluunniit Ruslandi avaqqullugu angalasinnaalerput.