Sermersuarmit sinerissap tungaanut sermip sarfarujussui ingerlaarput. Taakku serminik iigartartunik pinnguipput, tassanilu immamut naapiffimmi iluliarujussuit kaanngartitertarput. Ilisimatuut tungaannit sermit iigartartut tamakkorpiaat assorsuaq soqutigineqarlutik nakkutigineqarput.
Sukkassutsip pingasoriaataa
Sukkatsikkiartuinnarlutik sermit iigartartut ingerlaarput. GEUS-imi, Qallunaat Nunaata aamma Kalaallit Nunaata Geologiimi misissuiffiani seniorforsker Carl Egede Bøggild Kalaallit Nunaata Radiuanut ima oqaaseqarpoq:
- Kalaallit Nunaata Kujataani susoqarnera aallarniutigalugu takuneqarpoq. Taava Ilulissani sermeq iigartartoq tullinnguuppoq. Taavalu Kalaallit Nunaata Kujataani, Qaqortumit Narsarsuarmut misissugaqarsimavugut, tamaani annikillinipilussuaq takusinnaasimallutigu. Upernavimmiillu aamma nakkutigisat ilisimasaraakka.
Silap pissusaata allanngornerinut kalaallini sermit iigartartut malussartarneri pillugit naatsorsuutigisamut sukkanerusumik aakkiartornerit tapersiipput.
GPS-imik teknologii siuarsagaq atorlugu uuttortaanerpassuartigut nunanit tamalaaneersunit ilisimatooqatigiit sermit iigartartut sukkasuut pillugit isumaliutersuut tunngavilersorsimavaat, ingammik Kalaallit Nunaata kitaata-kujataata sineriaani tamarmi sermip sinaa malunnaatilimmik milleriarsimavoq. Ilaatigut sermeq iigartartoq Helheim ukiuni kingullerni sisamani 5 kilometerinik tunuartersimavoq.
Ilulissani Sermeq iigartartoq - takussutissaq
Nunarsuup affaata avannarliup sermia iigartartoq ilulissiornerpaaq, Sermeq Kujalleq, Kalaallit Nunaata Kitaani Ilulissat eqqaani kangerluup Kangiata ilorpiaaniippoq. Ullut tamaasa sermimit iigartartumit sermit 86 mio. tonsit kangerlummut appakaatsinneqartarput. Ukiunut quliinnarnut naleqqiullugu sermeq anillatsitaq marluk-pingasoriaataavoq. Ingammik ukiuni kingulliunerusuni sermimit iigartartumit tassannga annertunerusumik aattoqarnera nunarsuarmi tamarmi kissakkiartuaarnerup sunniutaatut takussutissanngorsimavoq.
Nassuiaat alla
Aakkiartornermulli nunarsuaq tamakkerlugu kissakkiartuaarnerup patsisaanera pillugu isumaqatigiittoqanngilaq. 2008-mi silap pissusaanik ilisimatooq amerikamioq David M. Holland suleqataalu sermip iigartartup aakkiartornera silap kissassusaata qaffanneranik patsiseqannginneranik tunngavissiuuivoq, sumiiffimmili immap sarfaa immap naqqata ernganik nalinginnaasumik kissarnerusumik kangerluup iluanut pulatitaqarsimanerarpaa – taamatullu ilisoqarnera nunarsuaq tamakkerlugu kissakkiartuaarnermut imaaliallaannaq attavilerneqarsinnaannginnerarlugu.
Nunarsuaq tamakkerlugu sermitat nunarsuaq tamakkerlugu silap pissusaata allanngornerinut assissaqanngitsumik maluginiutaapput, 1894-imiillu tamakkunani susoqarneranik ilisimatusarfiusut misissugaqartuusimapput. World Glacier Monitoring Servicep siorna ukiuni 5.000-ini kingullerni qaqugukkulluunniit naleqqiullugu nunarsuarmi sermit sukkanerpaatut aalersimaneri inerniliiffigai.