Nannut nunarsuarmi kissarnerusumi
Immami siku nannup pisariaqartilluinnarpaa. Tamaani pisani nassaarai, upernaamilu nuliunerup nalaani nanoqatini. Ineriartornermigut nanoq sikumi uumasuuffissaminut naleqqussarluarsimaqaaq, taamaallaallu toquusartussanngoraangami – imaluunniit aasakkut siku aassimaleraangat – nunamukartariaqartarpoq.
Sikuerukkiartorneq ajornartorsiuterujussuaq
Silap pissusaata kissannerunera pissutigalugu Issittumi ukiuni 30-t missaanni kingullerni immami siku annikilliartuaarsimavoq, nannullu uumasuuffigisai annikillillutik. Sumiiffiit ilaanni siku assorsuaq malunnaatilimmik annikillisimavoq. Soorlu Tunumi Kitaanilu, Canadami Hudsonip Kangerliumarnani, Alaskap avannaata eqqaani Beaufortip imartaani, aammalu Barentshavimi.
Sikuerukkiartuaarnera ingerlaannassaaq, siunissamilu nannut suli artukkerneqartussaapput. Allaallumi ukiakkut kingusinnerusukkut sikusalerpoq, qangatuullu upernaakkut piiaqqilinnginnermini ukiuunerani silissilluarneq ajorpoq. Pisarsimasunut naleqqiullugu upernaakkut sumiiffippassuarni sikueruttarnera siusinnerusalerpoq.
Ukiuni qulikkaani pingasut missaanni canadamiut ilisimatuuisa Hudsonip Kangerliumarnata kujammut kippasissuani nannut arlariiaat misissugarisimavaat. Tamaani ullumikkut upernaami sikueruttarnera ukiut matuma siornatigut 30-t missaannut naleqqiullugu sap. akunnerinik pingasunik siusinnerusalerpoq. Aasakkut Hudsonip Kangerliumarnani siku nunguilluni aattarpoq, nannullu qaammaterpassuarni nunamiittariaqartarput, ukiakkut sikunissaata tungaanut nerisassaqaratik.
Peqqissuseq ajornerulersoq
Puisit nannut nerisaat aamma ajornartorsiornerulissapput. Ingammik natsiit, aammali ussuit, aataarsuit aataallu, tamarmik immami sikumut qanimut attaveqartuusut.
Ineriartorneq tamanna nanormut ilungersunartuuvoq, sumiiffinnilu arlalinni nannunut kingunerisat ajortut paasineqarsimalereerput.
Upernaakkut nunaliartariaqarluni sikuerutsinnagu natsernik pisaqarnissaminut piffissaq sivitsoriartortillugu nannup orsuninnera annertusiartussaaq. Sikuerutiaartalernerata nassataraa Hudsonip Kangerliumarnani nannut siusinnerusukkut nunaliartalernerat, siusinnerusumullu naleqqiullugu maannakkut timimikkut peqqissusaat ajornerulerpoq. Tamanna arnavissanut piaqqiortunut tamanna ajornartorsiutaavoq, arnaviarmi saluppallaaruni erniorsinnaassusaa nakkaatissammat. Hudsonip Kangerliumarnani sikuerukkiartuinnassappat arnavissat ima salutsigilissapput allaat naartusinnaajunnaarlutik.
Piaqqat uumaannarsinnaassusaat aamma arnavissap puallaarissusaanik aalajangerneqarpoq. Hudsonip Kangerliumarnani piaqqani aamma nannuni ukiukinnerusuni, aammalu uumasuni ukioqqortuuni toqusoqartarnerup annertusisimanera paasineqarsimavoq. Aammattaaq Beaufortip imartaata kujataani nannuni annertunermik toqusoqartalernera takuneqarsimavoq.
Nannuni imminnik nerisaqartarneq annertusisoq
Nannut akornanni suussuseqatiminnik nerisaqartoqartarpoq. Sinerissamilu nerisakiffiusuni nannut ornittariaqaligaanni suussuseqatiminnik toqoraaneq nerisaqarnerlu annertusisoq malugineqassaqqoorpoq.
2004-mi nannut Alaskap ilaaniittut suussutseqatiminnit nerisaqartut sisamat takusimavaat, tamannalu ukiorpassuarnik nannunik misissugaqarnermi aatsaat takuneqartuuvoq.
Imaq sikoqanngitsoq, unammillerfik
Aasakkut sikorsuaqartarfinni – soorlu Tunumi – sikuusannerulernera isumaqarpoq puttaat akornanni imartaqarnerulerneq, aammalu siku ingerlaarluarnerulerluni. Taamaattumik sikorsuarni angalaarnerminni nannut nukissaminnik atuinerulissapput. Piaraaqqat arnaminnik malinnaaniarnerannut tamanna ajornartorsiutinngorsinnaavoq. Issusuumik, oqorsaataasumik orsortaqanngillat, taamaattumillu immami nillerluinnartumi sivisunerusumik naluttariaqartassagunik nillorsaanermut akiuussutissaqarpianngillat.
Beaufortip imartaani 2004-mi nannut ipisimasut sisamat nassaarineqarput. Ukioq taanna sinerissamit immikkut illuinnartumik avannarpasissumiittumut sikorsuarnut anngunniarneriminni sapiliinnarsimagunarput. Siunissami nannut amerlasuut ipisassasut naatsorsuutigineqarput. Sikumut imaluunniit nunamut apuunniarniarnerminni nannut ungasissukkut naluttariaqartut anorersuarmit silapilummillu eqqorneqarsinnaapput.
Uumasut ikiliartortut
Hudsonip Kangerliumarnata kujataata kitaani nannut 1980-ikkunniilli 25 %-it missaannik ikileriarsimapput. Beaufortip imartaata kujataaniittut aamma kinguarsimapput, tamaanissaarlu aamma sikuusannerulernera taamaalillutillu nannut naammattumik nerisaqarsinnaajunnaarnerat patsisaatinneqarpoq.
2005-imi nunani tamalaani pinngortitamik illersuiniaqatigiit, IUCN-ip Nannunik immikkut paasisimasallit naliliipput ukiuni talliuttuni 45-50-it missaanni nannut 30 %-it sinnerlugit ikileriaateqassasut – assingaa nannut kinguaariit pingasut. Nannut atugaannik naliliiniarlutik 2009-mi marsimi nanoqarfiit USA, Canada, Kalaallit Nunaat, Norge aamma Rusland ataatsimiikkamik inernerisaq aamma erseqqissuuvoq: Nannunut aarleqqutaanerpaaq tassaavoq nunarsuarmi kissakkiartuaarnq, aammalu – nannup uumaffigisaani pingaarnerpaami – immap sikuerukkiartornera.
Allattoq seniorforsker Erik W Born
Pinngortitaleriffik, Grønlands Naturinstitut, Greenland Institute of Natural Resources, www.natur.gl