Nunarsuarmi kiannermit aarrit
Issittumi puisit suussusiini aarrit annerpaapput. Immap naqqani uiluinnangajannik inuussuteqarnermikkut assorsuaq immikkuullaripput. Issittumi kangerlunni sineriallu atuarlugu ikkattuni aamma nunaviup toqqaviani uiloqarpoq. Uiloqarfiit matullugit ukiuunerani sikugaangat aarrit neriniartarfimminnukarniarnerat ajornakusuulersinnaasarpoq. Immap sikua 20 cm-it missaannik silitsigileraangat ataaniit anersaarniarlutik putusinnaajunnaartarpaat, sikorsuaqarfinnullu nuuttariaqartarput.
Sikukinneq, nerisassaqarneq
Aaveqarfinni arlalinni, soorlu Tunumi Kitaanilu, Canadami Hudsonip Kangerliumarnani, aamma Alaskap eqqaani Beringstrædimi immap sikua ukiuni qulikkaani kingulliunerusuni tunuariarsimavoq. Taamaattoqartuassaarlu. Taamaalisoqarneranik natsernut nannunullu akimuisumik aarrit attassisinnaanerat ilimanaateqarsinnaavoq; allaallumi – ingammik Atlantikumi – iluaqutaasinnaasunik pissarsivigissallugu. Nunap iluani uiloqarfinni nerinissaminnut piffissaqarnerulissapput. Orsuninniarnermut piffissaq sivitsussaaq, timimikkullu piareersimanerullutik ukiinissamut kinguaassiornissamullu atugaqarsinnaalissapput.
Imaq kissarnerusoq sapinngilaat
Ullumimut naleqqiullutik aarrit siusinnerusukkut kujasinnerujussuarmi uumasuusimapput. Sermersuaqarfiup kingulliup kingorna 1700-kkullu tungaannut maannakkut Frankrigip kujataani inissisimaffiusuni aaveqarsimavoq. Uumaffigisaanni immami 12-18 ºC-inik kiassuseqartoq naatsorsuutigineqarpoq. Ullumikkut Alaskami aarrit tusintilippassuit Qallunaat Nunaanni sumiiffittut ittumi aasarsiortarput, tamaani imaq 10 ºC-inik kiassuseqarpoq, sikoqaranilu. Inuup piniagaqarneranik pissuteqartumik aarrit siammarsimassutsimik issittuniinnaatilersimagaat ilimanarluinnarpoq.
Siniffissat amerlanerit
Ullup unnuallu ingerlanerata pingajorarterutaata missaa aarrit sinnguttarput. Puttaani minnerusuni qasuersaarusuttarput, issittulli puisiitut allatulli puttaani qasuersernissartik pisariaqartippallaanngilaat. Taakkunatut innatik nunap qaanut qasuerseriartortarput, aammalu immami sinissinnaasarlutik. Immami qasuerserniaraangamik torluumik puui pullattarpaat, puttaqutigisarlugik. Aarrit immap ernganit oqimaannerunerinut naleqqussaaneruvoq, taamaakkamimmi puttaniaraangamik immikkut puttassuteqartariaqarput. Nunap qaaniikkusuttarnerminnut qanga ineriartuaarnerinnit aarrit nassatarisimagunarpaat.
Atlantikumi aavermut pitsaanernik atugassaqalerneq
Atlantikumi aarrit Canadap issittuani, Kitaani Tunumilu, aamma Svalbardimi, kiisalu Ruslandip Issittuata kitaatungaani ipput. Aasakkut tamaani uilortoriarlutik kangerluit ikerasaallu ilorpartertarpaat. Sivikinnerusumik sikoqartarnera aavernut nerisassat amerlanerinik isumaqarsinnaavoq. Sikuerukkaangat qaamaneq immamut akulerulluarluni naasut planktoniinik naajorartitsisalissaaq, illeqqat uillullu iluaqutissaannik. Immap ammanera sivitsoriartortillugu immami naajorartut annertusiartussapput – ilaatigut aarrit nerisaannut, uillunut iluaqutaasunik.
Immaqa Manerassuup aarranut ajornarnerulissaaq
Alaskap eqqaani Beringstrædimi, Manerassuup aarrisa najugaanni Atlantikumut naleqqiullugit pissutsit allaanerupput. Uiloqarfinni, Beringstrædip imartaaniittuni aasakkut issittup sikorsuisa killingat ippoq. Aarrit ilaat kujasinnerusumi aasarsiortartut allat Beringstrædi avannarparterfigalugu Tjokotske Hav iserfigisarpaat. Tamaani Tjokotkap qeqertaasaani nunamut tusintilikkaarlutik innakaasarput. Nunavissuup toqqaviani ikkattumi uilortorniarlutik arnavissat piaqqallu sikorsuarni aasakkut katersuuttarput.
Kissakkiartornera pissutigalugu siku tunuartilerpat, aammalu issittup sikorsuisa killingat avannarpartilerpat Polhavi itinerusoq qallersimalissavaa, tamaanilu aavernut nerisassaqanngilaq. Aasat taamaaleraangata aamma arnavissat piaqqallu nunamut innakartariaqartalissapput, taamaalillutillu nerisassaqarfinnut pitsaasunut ornigunnissaq sivitsussavaat. Naak aavernut ungasissumut naluttarneq nunamullu nallarsimasarneq pissusissamisooraluartoq Beringstrædimi aarrit nerisassanik pissarsiaqarniarnerminni nukimmik annertmik atugaqarnissaannik, taamaalillutillu piffissamut ungasinnerusumut ajornakusoornerulernissaat kissakkiartornerup nassataqarsinnaanera ilanngutinngitsoorneqarsinnaanngilaq.
Allattoq seniorforsker Erik W Born
Pinngortitaleriffik, Grønlands Naturinstitut, Greenland Institute of Natural Resources, www.natur.gl