Qilalugaq qernertaq navianartorsiornerpaavoq
Kalaallini imartani arferit suussusiisa akornanni silap pissusaata allannguutaanut immikkut malussarinnerpaasussaavoq qilalugaq qernertaq, taannaavormi arferni sikorsuarni eqimannerpaanilu avannarpasinnersamiittoq.
Uumasoq ileqqulik
Imarmi miluumasunut allanut naleqqiulluni qilalukkap qernertap ajornartorsiutaasa ilagaat ileqqoqartartuunini, tassalu aasakkut ukiukkullu sumiittarfimminiittuartarnera. Taamatut aalajaassuseqarnerminik attassivoq, naak ukiuunerani sumiiffimmini sikumi ajunaartoqartaraluartoq aasakkullu najuuffimminni piniarneqartaraluartoq. Taamaattumik silap pissusaata allannguutai nerisanik ujaasiffissanik nutaanik nassaarniarnissaannik pisariaqartitsilissagaluarpata qilalukkat qernertat ileqquminnik allannguisinnaanissaat ilimananngilaq.
Ingerlaarnerit aalajangersimasut
Qilalugaq qernertaq 60 °N-p avannaaniinnaq uumasuuvoq, Canadap issinnerpaaffiata kangiani, aammalu Kitaata Tunullu, Svalbardip aamma Franz Joseph Landip eqqaasa imartaanni. Aasakkut qilalukkat qernertat sineriammut nuuttarput, sermit iigaartartut ilulialiortut sioraanniikkajuttarlutik imaluunniit ukiut tusindilippassuit matuma siornatigut sermeqarfiusimasuni kangerluit iluiniittarlutik. Ukiuunerani qilalukkat qernertat sumiiffinni tikikkuminaatsupilussuarni, taamaallaat sikunik aserorteruterujussuit tikissinnaasaanni sikuni eqiteruttuniittarput. Aasakkut ukiukkullu najuffigisartagaasa akornanni ingerlaarnerit aqqutit aalajangersimalluinnartuniittarput, sikullu tammariartuaarnera ilutigalugu ingerlaartarfimminnik tamakkuninnga qilalukkat qernertat allannguinissaannut takussutissaqartoqarpasinngilaq.
Nerisat aalajangersimasut
Qilalugaq qernertaq nerisanik killeqartutut ilusilinnik inuussuteqarpoq, pingaarnerullutik avannaata saarullia, amikut qalerallillu, kingulliit qilalukkat nukissaqarfigisaannut, energetikiannut annerpaartatut pingaaruteqarunarpoq. Qaleralik aalisagaavoq orsoqangaatsiarlunilu inuussutissaqarluartoq, qilalukkat Baffinip Kangerliumarngani sivingarnit atuarlugit itisuumi pisarisagaat.
Qilalukkat qernertat nerisaqarniarnerat pingarnerutillugu ukiuunerani pisarpoq, tamaani aasami najortagaannut naleqqiullugu nerisassaqarfiit amerlanerpaagunarmata. Qilalukkat qalerallit 30-35 cm-inik takissusillit piniagaraat. Itissusilinni 700-1200 m-iniittuni sumiiffinni aalajangersimasuni angissuserpiaq taanna nassaassaavoq. Ukiuunerani sumiiffiit sikorsuaqarfiusut ornittassagaanni, ullormullu taama itissuseqartunut 10-15-eriarluni aqqaqattaartassagaanni inooriaaseq assorsuaq immikkuullarissoq pisariaqarpoq.
Immami kissassutsit allanngornerisa nassatarisaannik, imaluunniit suussutsinit kujasinnerusuneersunit unammillerfissat allanngornerinik patsiseqartumik qalerallit ikileriarpata inuussutissartaalu allanngorpata qilalukkat ima eqaassuseqarnissaat sumiiffinni allani nerisassaminik nassaarniarsinnaanerinut manna tikillugu takussutissaqanngilaq.
Sananeqaatimikkut assigiinngiiaarneq annikitsoq
Issittumi miluumasuni imarmiuni qilalukkat qernertat assigiinngiiaassusermik annikinnerpaamik peqarnerannik sananeqaataasigut misissuinerit takutissimavaat. Qangarsuaq silap pissusaani ajutoornersuarmik, taamaallaat uumasunit ikittuinnarnit aniguiffigineqartumik aqqusaagaqarsimanerat ilimanaateqarsinnaavoq, maannakkullu qilalukkat qernertat tamarmik siuaasarisaralugit taakku.
Qilalukkani assigiinngiiaassutsimik amigaateqarnerup siunissami silap pissusaata allanngorfiinut akiuunniarnissaq ajornakusoortissinnaavaa. Sikumi pissutsini qilalukkat qanoq navianartorsiortiginerinut assersuutissaapput sikumi qilalukkani toqorarrattorpassuit pillugit nalunaarutit amerlangaatsiartut. Qilalukkat sikup anersaartorniarnerinik ajoqusiinera sioqqullugu sumiiffimminnik aniguisinnaarpasinngillat taamaattumillu ajunaartarlutik. Taamatut toqorrattoqarnerani qilalukkat hunnorujut arlaliusinnaapput. Ataasiakkaatut nalunaarutigineqarput tusintillit arlallit toqusimanerat.